|
|
Kun vihdoin saavuimme etappimme ensimmäiseen päämäärään oli ilta jo pukeutunut hämärän
kaapuun ja kuu varjeli viimeisiä askeleitamme kohti tämän tulevan illan, ja ehkä kaikkien iltojen kaikkina iltoina,
kaikkina aikoina, tulevina ja menneinä, paheiden pesää. Aseistettuna mistään piittamattoman ylväällä libidolla syöksy tämä
merten vaarat voittanut siitosoriiden katras kohti notkuvien pöytien antimia. Aah, etelän hedelmät, näin uppoaa pohjoisen karut hampaat mehevään saaliiseen,
sormet yltäkylläiseen uumaan joka viekoittelee meitä, pakottaa heikoimmat antautumaan ja vahvat taivuttaa kohti turmaansa, vaan ei, ei vielä, ensin on suoritettava
rituaali, rituaali ikiaikainen, on seistävä molemmin jaloin, valppaana ja kohdattava kuumeiset demonit siällämme.
|
|
|